21.

Moikkamoi!

Reilu vuosi on kulunut siitä, kun tämä blogi sai alkunsa ja nyt on aika sanoa heihei! MM-kilpailuvuosi oli jännittävä ja vaiherikas ja lopulta se sai arvoisensa päätöksen, kun eri maiden taidohuiput pääsivät mittelemään taidoistaan hyvin onnistuneissa Taidon maailmanmestaruuskilpailuissa täällä Suomessa.

Kilpailujen eteen tehtiin paljon töitä, joten suurkiitos kaikille kortensa kekoon laittaneille!

Haluan myös omasta puolestani kiittää kaikkia blogiani seuranneita, teitä onkin ollut mukavan paljon :) Pyydän teitä jokaista vastaamaan lyhyeen kyselyyn blogiin liittyen. Blogi on osa opinnäytetyötäni. Kyselyyn pääset alla olevasta linkistä. Vastaaminen kestää muutaman minuutin.
https://docs.google.com/forms/d/1aI4cWT_eTYgPuO80dDaj7GbzmP1WDSTZiaztF59iZK0/viewform

Kiitos kaikille tapahtumassa mukana olleille ja hyvän joulun toivotus!

Paljon tsemppiä loppuvuoden treeneihin ja lähdetään yhdessä tähtäämään vuoden 2015 EM-kilpailuihin Ruotsiin!

Ps. Tässä vielä kertaalleen tapahtuman tunnelmia: http://www.youtube.com/watch?v=Ik0lNflG5_E

Howdy!

More than a year has passed since this blog was started and now it is time to say goodbye!

This year was absolutely amazing and full of excitement! It was great to see you all and see the best Taido in the world here in Finland.

We'd also like to say a massive thank you to all our 100 dedicated, hardworking volunteers for their generous support throughout the preparations of WTC2013 event! You did it!

I also want to add my thanks to all who followed my blog during the preparations of WTC2013 –event. There were quite a many of you J (I also ask the Finnish readers to complete a short questionnaire relating to the blog (link). The blog is part of my thesis.)

Huge and heartfelt thanks to you all a very Merry Christmas.

See you all in Sweden 2015 in European Taido Championships!


-Mimmi

20.

 Moi!

Tällä kertaa haastattelimme muutamaa kilpailujen ulkomaan vierasta. Kyselimme muun muassa kilpailuihin liittyvistä asioista sekä taidosta ja taidon ohjaamisesta.

Junioriseminaarin ohjaajat, Mikael Jansson (Ruotsi) ja  Tsuyoshi Sogo (Japani):

Mikä on parasta opetettaessa lapsille taidoa?

TS: Kun opetamme lapsille taidoa, ajattelemme helposti että se on lapsille liian vaikeaa tehdä tai ymmärtää. Tämä ei ole totta. Lapset osaavat tehdä ja ymmärtävät taidoa yhtä hyvin kuin aikuiset, joskus paremmin kuin aikuiset. Meidän täytyy uskoa heihin ja rohkaista heitä yrittämään.

MJ: Parasta opetettaessa lapsille taidoa? Sen näkeminen, kuinka he kehittävät taitojaan, eli kehonsa hahmottamista, spatiaalista hahmottamista ja ehkä jännittävimpänä itsensä havainnointia.

Kuinka se eroaa opettamisesta aikuisille?

TS: Kun opetamme taidoa, aikuiset yrittävät ensin ymmärtää aivoillaan, vasta sitten liikkua. Lapset tuntevat mielellään ja kehollaan liikkuessaan. Oikeastaan meidän täytyy ajatella ja tuntea liikkeen aikana taidossa. Eli meidän täytyy saada aikuiset tuntemaan enemmän ja lapset ajattelemaan enemmän, kun opetamme taidoa.

MJ: Lapsilla on usein aikuisia huonompi keskittymiskyky ja he väsyvät harjoitteisiin nopeasti, joten heidän kanssaan täytyy olla luovempi ja joustavampi, jotta saavutetaan sama tulos. Sitten on tärkeää ymmärtää, että lapsi ei ole ”pieni aikuinen”, vaan lapset kehittyvät omaa tahtiaan. Jokaisella iästä riippumatta pitää olla etenevää harjoittelua useilla eri tasoilla – ja sen pitäisi olla hauskaa ja mielenkiintoista. On hyvin tärkeää huomata kaikki lapset. Etenkin lapsille on tärkeää, että harjoitukset päättyvät johonkin hauskaan, jotta kaikki lapset voivat nauraa ja kotiin mennessään tuntea kuuluvansa yhteisöön. Opettajan pitäisi etsiä positiivista kokemusta, tietysti harjoittelun kautta. Pitää myös keskittyä siihen, mitä lapset osaavat, koska jos he tuntevat olonsa turvalliseksi, he myös uskaltavat tarttua uusiin haasteisiin.

Mitä ajattelet suomalaisista junioritaidokoista?

TS: Tämä oli toinen kerta, kun opetan taidoa suomalaisille junnuille. Ensimmäinen kerta oli 18 vuotta sitten. He yritttivät suurella innolla ymmärtää ja hallita, mitä opetin joten uskon, että heistä tulee hyviä taidokoita. Haluan sanoa heille vain yhden asian: Älä ole ujo, ja ystävysty taidokoiden kanssa eri puolilta maailmaa!

MJ: Vaikea kysymys. Minulle kaikki lapset riippumatta kulttuurista ja syntyperästä ovat lapsia. He tarvitsevat turvaa, rakkautta ja opastusta. En käytännössä muuta opettamistapaani, tulivat lapset sitten Aasiasta tai Euroopasta. Minusta tuntuu, että suomalaiset lapset ovat saaneet hyvän opetuksellisen pohjan harjoittelulleen.

Louise Carlsson, Australian Taidolliitto

Miten pitkä matka Australiasta Suomeen vaikutti joukkueenne kilpailukuntoon?

Olimme tietoisia aikaerosta ja mahdollisista ongelmista, joita se voi aiheuttaa joukkueellemme. Niinpä saavuimme Ruotsiin jo 24.7. harjoittelemaan parissa ruotsalaisessa taidoseurassa ja tutustumaan maahan samalla, kun totuimme aikaeroon ja ilmastoon. Tämä oli luonnollinen valinta meille, koska sekä minä että Fredrik-sensei olemme alunperin Ruotsista. Oli hauskaa näyttää oppilaillemme, mistä meidän taidomme tulee, ja harjoitella ja pitää taas hauskaa vanhojen ystäviemme kanssa. Matka oli myös niin pitkä, että meidän piti yrittää viettää Skandinaviassa niin pitkään kuin mahdollista.

Oletko käynyt ennen Suomessa, ja piditkö maasta?

Kyllä, olen osallistunut yhdelle Dan-leirille Suomessa ja olin paikalla myös Euroopanmestaruus-kilpailuissa vuonna 2003. Olen ollut myös Suomessa tavallisena turistina ennen kuin aloin harjoitella taidoa. Suomi on kaunis ja pidän todella Helsingistä. Arkkitehtuuri on hienoa, ja aina kun olen ollut Suomessa, sää on ollut loistava. Suomalaiset ovat myös mahtavia. 

Entä MM-tapahtuma, mitä pidit siitä?
MM-tapahtuma oli erittäin hyvin järjestetty ja koko tapahtuma eteni sujuvasti. Hotelli oli mukava ja ruoka tosi hyvää. Taidokilpailut ovat aina tosi mukavia, koska kaikki kilpailijat ovat hyvin ystävällisiä ja nauttivat toistensa haastamisesta. Taidossa on hyvin vahva ystävyyden henki. Ainoa negatiivinen asia itse kilpailuissa oli se, että lämmittelyalue oli aika pieni.

Tällä kertaa Australia pystyi osallistumaan isommalla joukkueella, ja koko joukkueella oli vahva taisteluhenki ja hymy kasvoillaan. Olen hyvin ylpeä joukkueeni panoksesta, ottaen huomioon että olemme nuori taidomaa. Australian joukkueella oli siis hauskaa; kaikilla on yhä paljon intoa harjoitella aiempaa enemmän tapahtuman jälkeen, ja me kaikki vaalimme MM-tapahtuman muistojamme. Pyrkimyksenämme on olla aina onnellinen joukkio, ja koska me kaikki rakastamme taidoa, tällainen tapahtuma on täynnä onnea ja naurua. Me todellakin odotamme seuraavaa isoa tapahtumaa tavataksemme taas kaikki taidoystävämme.

Yuetsu Tanaka, päätuomari:

Mitä ajattelet MM-tapatumasta kilpailujen päätuomarina,?

Se oli hyvin järjestetty ja täynnä lämminhenkisyyttä. Kuten sanotte, kaikista Japanin ulkopuolella järjestetystä MM-tapahtumista tämä on ollut paras.

Onko kilpailijoiden ja taidokoiden taso kehittynyt viime vuosina? Täyttivätkö taidokat kilpailujen aikana odotuksesi?

Näköalapaikalla oltuani sanoisin, että MM-kilpailuissa kaikkien tekniikoiden taso hokeissa, jissenissä ja tenkaissa on todellakin edistynyt. Ehkä tengin vaikeustaso hokeissa (dantai ja tenin-no) saavutti huipun. Kuitenkin, koska taido on kamppalulaji ja budolaji, kehittääksemme nykyistä taidoa eteenpäin meidän täytyy kehittää itseämme (mukaanlukien minä) ymmärtääksemme budon olemuksen. Esimerkiksi kuinka käyttää unsokua tai kuinka hengittää taidossa ovat saaneet vähemmän huomiota. Taido hon-inin jäsenenä aion keskittää ponnisteluni näihin teemoihin taidon levittämiseksi ja markkinoimiseksi maailman parhaana budolajina.

Kiitos tämän upean MM-tapahtuman järjestelytoimikunnalle ystävyydestänne ja vilpittömästä tuestanne.

Hello!

This time we interviewed some WTC visitors from other countries. We asked about the competitions and teaching of taido, for example.

Junior seminar instructors, Mikael Jansson (Sweden) and Tsuyoshi Sogo (Japan):

What's the best thing about teaching children Taido?

TS: When we teach Taido to children, we tend to think that it is too difficult for children to do or to understand. It is not true. Children can do and understand Taido same as adults, sometimes more than adults. We have to believe in them and make them try to do.

MJ: The best thing about train children in Taido? Is the pleasure of seeing how they develop their abilities so that body perception, spatial perception and perhaps the most exciting, self-perception.

How does it differ from teaching to adults?

TS: When we teach Taido, adult students try to understand with their brain at first, then try to move. Children feel with their mind and bodies during moving. Actually, we have to think and feel during moving in Taido. So we need to think how to make adults feel more and how to make kids think more when we teach Taido.

MJ: Children have usually much shorter focus and get tired of the exercises quickly so you have to be more creative and flexible when training children to reach the same result. Then it is important to understand that the child is not a "short man" adult but children follow a development curve.
Everyone, regardless of age must have a developing training on several levels, it should be fun and intresting. It is very important to "see" all the children. Especially for children, I think it is important that the practice ends with something fun so all the children can laugh and feel like they belong to a community when they go home from training. A positive experience, of course, through the practice should be sought as an instructor. You should also focus on what children can, because if they feel safe there, so they dare to also try new challenges.

What do you think of Finnish junior taidokas?　

TS: This was the second time to teach Taido to Finnish junior taidokas. The first time was 18 years ago. They tried to understand and master what I taught with great enthusiasm. So I believe they will be good taidokas. I want to say them only one thing, "Don't be shy and make many Taido friends all over the world."

MJ: Difficult question. For me all children regardless of cultur and origin, children. They need security, love and guidance. I do virtually no change in my way of teaching children, either they come from Asia or Europe. I feel that Finnish children have received a good educational foundation in their training.

Louise Carlsson, Australian Taido Association

How did the long trip from Australia to Finland affect the competing readiness and fitness of you or your team?

We were aware of the time difference and the potential problems this can cause our team so we arrived in Sweden on the 24th of July for training in a couple of Swedish clubs and sightseeing whilst we adjusted to the time and climate. This was quite a natural choice for us since both me and Fredrik Sensei are from Sweden originally. It was fun for us to show our students where our Taido comes from and train and have a good laugh with our old friends again. Also, the trip is so long that we should try and get as much as possible out of our time in Scandinavia.

Have you visited Finland before, and did you like it here?
Yes, I have been attending one of the Finnish black belt camps and I was there for the European Championships in 2003. I have also been to Finland as a "normal" tourist before I started to train Taido. Finland is beautiful and I really liked Helsinki. The architechture is very nice and everytime I have been to Finland the weather has been great. The Finnish people are also great.

What about the WTC event, how was it?
The WTC was very well organised and the whole event was running smoothly. The hotel was nice and the food very good. Taido competitions are always very nice since all the competitors are very friendly and enjoy the challenge of competing against each other. Taido has a very strong friendship spirit. The only negative thing with the actual competition was that the warm up area was a little small.

This time Australia could attend with a larger team and the whole team showed a strong fighting spirit with a smile on their faces. I am very proud of my team's effort considering we are a young Taido nation. The Australian team had a great time and still have a lot of enthusiasm for more training after the event, the memories are cherished by us all. We always try to be a happy team and since we all love Taido an event like this is filled with laughter and happiness. We really look forwward to the next big event and to meet all our Taido friends again.

Yuetsu Tanaka, the chief referee:

As the chief referee of the competitions, what are your thoughts about the WTC event?

It was well organized and filled with a lot of warm-heartedness. As you say, the quality has been the best WTC that had taken place outside of Japan.

Has the level of competitors and taidokas progressed during the last yeras? Did the taidokas during the WTC event fulfil your expectations?

With a bird's eye view, I believe the level of each technique used in the hokei, jissen and tenkai at the WTC has been certainly progressed. Maybe the difficulty level of the "Ten-gi " in hokei (dantai and ten-in) reached the top. However, because Taido is a martial art, Budo, to progress the present Taido forward, we need to cultivate ourselves (including me) to understand the essence of Budo. For example, how to use the Unsoku, or how to breath in Taido has been in less attention. I, as a member of Taido-hon-in, will pour my efforts into these themes on the purpose to spread Taido and to promote Taido's possibility as the nubmer-one Budo in the world.

Thanks to all executive committee of this wonderful WTC events for your friendship and hearty

supports.

-Mimmi

19.

Moi!

Kilpailuista on vierähtänyt jo pidempikin tovi, mutta muistellaan vielä miten kisat menivät maajoukkuelaisten kohdalta. Haastattelin Essi Pelttaria, Antti Korhosta ja Martta Häkliä ja kyselin heidän fiiliksiä ja kokemuksia.

Essi Pelttari:

Tavoitteiden ylittyminen tuntui luonnollisesti loistavalta. Luottoa erityisesti omiin hokeisuorituksiin ei kisaviikolla ollut ja kesän lopulla harmitti, kun suuri osa ajatuksista ja harjoitusajasta oli keskittynyt unshiniin, sillä olin päättänyt, että tällä kertaa bakuten menee, kun EM-kilpailuissa jouduin luopumaan siitä juuri ennen kisoja. Ajattelin, että pyrin rauhassa tekemään hokein ajatuksella "pätkä kerrallaan" ja yritän parhaani. Erityisesti Satun kannustus ennen suorituksia ja niiden aikana auttoi löytämään tarvittavan itseluottamuksen. Ja luonnollisesti yleisön eläytymisestä sai huimasti lisäpotkua. Joukkuesuorituksistamme minulla oli ennen kisoja huomattavasti varmempi olo ja olin tyytyväinen kaikkiin suorituksiimme. Erityisen iloinen olin koko joukkueen suorituksista dantai jissenissä, vaikka jouduimmekin taipumaan 2. sijalle. Vaikka tavoitteet ylittyivätkin, niin kilpaileminen näyttää aina myös sen, että edelleen löytyy paljon treenattavaakin.

Haastavinta oli siirtyminen lajista toiseen, sillä päivä eteni vauhdilla. Keskittyminen oli haastavaa ja jo henk. koht. hokein jälkeen huomasi, että päivästä tulee pitkä ja kroppa tulee väsymään, mitä ei ehkä tuntenut leirin demoissa niin selkeästi vielä.

Palkintopallilla seisominen tuntui hämmentävältä, sillä en olisi koskaan uskonut nousevani sinne niin montaa kertaaJ  Tilanteesta mieleen jäi erityisesti japanilaismiehen kolmen sarjan yhteydessä yllättäen jakamat pienet lahjat.

Kilpailuista jäi todella hyvä fiilis! Järjestelyt olivat huippuluokkaa ja tunnelma oli koko päivän loistava! Kilpailuissa oppi paljon uutta ja toivon, että tämä ei vielä jäänyt viimeiseksi arvokilpailuksi. Takana on loistava kesä todella hienon porukan kanssa, mikä osaltaan pitää motivaation korkeallaJ

Martta Häkli:

Henkilökohtainen tavoitteeni täyttyi, eli udezenten onnistui, enkä muutenkaan tehnyt suurempia henkilökohtaisia virheitä kisasuorituksessa. Sain myös mielettömän kokemuksen. Kisapäivässä haastavinta oli tsempata omaa suoritusta kun oli nähnyt ensin muiden hienoja suorituksia. Lisäksi haastavaa oli seurata itse kisoja ja jaksaa kannustaa suomea loppuun asti, sillä päivä oli melko pitkä.

MM-tatamilla seisominen ensimmäistä kertaa oli jännittävää ja samalla todella upeaa, on ollut hienoa seurata suomen taidon parhaimmistoa ja treenata ja kehittyä heidän seurassaan ja lopulta nähdä tuloksia kisoissa. kisoista jäi yleisesti hyvät fiilikset, se oli hieno tapahtuma kokonaisuudessaanJ

Antti Korhonen:

Kun tavoitteet eivät toteutunut, jäi tottakai pikkaisen hampaankoloon kaivelemaan, mutta tällaista on urheilu. Olen kuitenkin suhteellisen tyytyväinen omiin suorituksiini kisapäivänä, joten ihan hyvillä mielin eteenpäin.

Omasta mielestäni kisapäivä meni aika rattoisasti eikä jäänyt mitään sellaista mieleen, mikä olisi ollut erityisen haastavaa. Tottakai isot kilpailut ovat aina henkisesti haastavia, kun pitää olla pitkä päivä todella skarppina ja aina täydessä terässä eri lajisuorituksissa.

No onhan se vaan hienoa seistä palkintopallilla ja kuulla kansallislaulu soivan! Siinä tavallaan ymmärtää että, tätä hommaa ei tehdä pelkästään vain itselle vaan koko Suomelle.

Itse kilpailuista jäi todella hyvä fiilis! Kisat oli hyvin järjestetty ja itselläkin oli hyvä henki päällä. Ja jopa iltajuhlassakin Suomi laittoi vielä parastaan! ;D

No näistä kommenteista huomaamme että kaikin puolin hyvät ja onnistuneet kilpailut takana!

Hello!

It has been a while since the World Taido Championships, but let’s have a look how everything went according to Finnish national team members. I interviewed Essi Pelttari, Antti Korhonen and Martta Häkli about their feelings and experiences.

Essi Pelttari:

 “Naturally the exceeding of my goals felt excellent. During the competition week I didn’t have confidence especially in my own hokei performances, and in the end of the summer I was irritated because most of the practicing time had been concentrated in unshin. It was because this time I had decided that I can do bakuten – in the last European Championships I had to abandon doing it right before the competition.

I thought that I will do hokei “one combination line at at a time” and do my best. Especially the encouraging by the women’s coach Satu before the performances and during them helped to find the self-confidence needed. And naturally the cheering audience gave extra boost. Before the Championsips I had a lot better feeling concerning our teams’ dantai performances, and I was also satisfied with all our performances. I was especially happy of the whole team’s achievement in dantai jissen even though we had to comply with the second position. And although my goals were exceeded, competing always also shows that there is still al lot to practice.

The most challenging part was to transfer from one series to the next, because the day proceeded  fast. Concentrating to different performances was challenging and already after the individual hokei I could see that the day will be long and that my body will get tired. That was not so clear in the competition demos during our national team's last camp even though it was practiced beforehand.

Standing on the winner’s rostrum felt strange, because I couldn’t have imagined to be standing there so many times :) From there I remember especially the little gifts suddenly given us by the Japanese.

I have really good feelings about the whole Championships: Arrangements were top class and the atmosphere excellent during the whole day! I learned a lot and hope that this was not yet my last international competition in the national team. We had a great summer with a wonderful team, and that helps to keep up the motivation :)”

Martta Häkli:

 “My own goal was fulfilled: I managed to do ude zenten and didn’t make big mistakes in my individual performance. I also gained fabulous experience. During the competition day the most challenging part was to do my best after seeing great performances by others. Also following the Championships and cheering for Finland until the end was challenging, because the day was quite long.

Standing on the World Championship tatami was exciting and at the same time awesome. It has been great to be able to follow the best in Finnish taidokas and practice and develop oneself alongside them, and finally see the results in the Championships. In general, the Championships were a great event :)”

Antti Korhonen:

 “Of course it bothers me that my personal goals were not fulfilled, but it is like this in sports. Anyway I’m quite happy with my performances during the day, and thus look forward with quite good feelings. I think that the Championship day proceeded pleasantly and I don’t remember anything particularly challenging. Of course a big competition is always challenging, when you have to focus during the long day and be always alert for different series and performances.

Well, it is great to stand on the winner’s rostrum after all and hear the national anthem! There you understand that the work is not done for ourselves only but for the whole Finland.  About the event itself I have very good feelings. The Championships were well organized and I had good spirit myself. Even in the banquette Finland still did its best… :D”

Well, from all these comments we can see that we had good and succesful Championships in every way!

-Mimmi

18.

Moi!

MM-kilpailuviikosta 31.7.–4.8.2013 tulee kautta aikojen suurin Japanin ulkopuolella järjestetty taidotapahtuma. Taidon lajipäällikkö Sera Kaukola, kertoo mitä kaikkea tämä käytännössä tarkoittaa: – Eniten kansainvälisiä vieraita tulee Japanista, josta tulijoita on yli 130. Myös lähes 70 vapaaehtoista on iso apu. He puurtavat tapahtuman onnistumisen eteen tapahtumaviikon aikana, Kaukola iloitsee.

MM-tapahtuman suunnittelu aloitettiin jo kolmisen vuotta sitten. Kaukolan mukaan loppua kohti kiihtyvät järjestelyt ovat sujuneet hyvin: – Koko projekti on ollut erittäin kiinnostava ja tuntuu, että kaikki suunnitelmat heräävät nyt henkiin ja tapahtuma alkaa kannatella itse itseään. Luvassa on hyvät kilpailut, joissa on hyvä henki. – Ihan aikataulussa ollaan, mutta ei tässä kyllä tekeminen ehdi kesken loppua, vaikka järjestelyt ovatkin hyvällä mallilla. Aika pitkää päivää saa painaa tässä loppusuoralla. Mitään suuria yllätyksiä ei ole onneksi matkan varrella tullut ja jos onkin, niin ihan positiivisia!

Kysymykseen, miltä tuntuu koordinoida järjestelyjä, hän toteaa: – Kyllä se hyvältä tuntuu. Olen ollut lajin parissa mukana 22 vuotta ja itselleni tämä tapahtuma on erityisen merkityksellinen. Kovasti on tehty töitä tapahtuman ja etenkin lajin näkyvyyden eteen. Taido on antanut itselleni niin paljon tässä vuosien saatossa, että ehkä tämä täydellinen panostaminen MM-tapahtumaan ja sen onnistumiseen on tapa antaa jotain takaisin lajille.

Seuraavan kerran kansainväliset taidokilpailut isännöidään Suomessa aikaisintaan vuonna 2019, jolloin kamppailtaisiin EM-kilpailusta. – Tottakai toivon, että Suomi saisi kilpailut järjestettäväkseen, toteaa Kaukola. – Yhteiset tapahtumat lisäävät entisestään me-henkeä ja tapahtumien kautta taido saa myös näkyvyyttä ja sitä kautta uusia harrastajia.

Hi!

The World Taido Championship event 31 July – 4 August 2013 will be the biggest taido event ever organized outside Japan. The taido manager of the Finnish Karate Federation, Sera Kaukola, tells something about this: – Most foreign guests will arrive from Japan, over 130 people. Also almost 70 volunteers are a big help; they work hard for the success of the event during the week, Kaukola states gladly.

The planning of the WTC event was started already about three years ago. According to Kaukola the arrangements have proceeded smoothly: – The whole project has been extremely interesting and now it feels like the plans are coming to life and the event starts to support itself. There will be good competitions with a good spirit.

– We are in schedule, but there’s a lot to do even though arrangements are proceeding well. Quite long hours have to be worked now on the final stretches. No big surprises have emerged during the process, however, and if there have been some surprises they have been positive!

How does it feel to be coordinating the arrangements? – It feels good, she states. – Taido has been part of my life for 22 years and for me this event is particularly significant. Hard work has been done for the event and especially for the visibility of taido. I have gained so much from taido during the years that maybe this total dedication for the WTC event and the success of it is my way of giving something back.

The next possible time to host international taido competitions in Finland is in 2019, when it would be arranging the European Championships. – Of course I hope that Finland would have the honour of arranging that event, states Kaukola. – Co-operation events further enhance togetherness and community spirit, and via events taido also gains visibility and new people to practice taido.

-Mimmi

17.

Heippahei!

Nyt on kaikki Suomen taidomaajoukkueen viralliset leirit pidetty. Viimeinen leiri oli viikonloppuna Pajulahdessa. Leirillä kokeiltiin miltä se kisaaminen tuntuu useita kokonaissuorituksia tehden. Jännitystä ja todentuntuisuutta lisäsi myös tuomareiden mukana olo! Leirillä nähtiin paljon näyttäviä huippusuorituksia niin henkilökohtaisissa kuin joukkuelajien suorituksissakin. Yhteishenki on hyvä ja se auttaa tsemppaamaan loppuun asti. Tsemppiä tarvittiinkin sunnuntaiaamun maksimaalisessa lajikestävyysharjoituksessa, jossa jokainen sai haastaa itsensä toden teolla! Treenaus ei kuitenkaan tähän lopu, vaan jokainen joukkueen jäsen jatkaa tarkkaa hiomista omissa suorituksissaan hyvän palautteen avulla!

Ps. Kisoihin on enää alle 2 viikkoa!!! J

Howdy!

Now all the official training camps of the Finnish national taido team are over. The last camp was held in the Pajulahti Sports Centre on 12-14^th of July. During the camp it was tested, how does it really feel to compete, making whole jissen and hokei performances like they will be done during the Championships on 3^rd of August. The feeling of “reality” was even more plausible, as the referees were present and the performances were evaluated! There were many top performances both in the individual as well as team performances. Team spirit of the national team is good, and it helps to do one’s best all the way. The spirit was actually needed during the maximum endurance training in the Sunday morning, when everybody really had to challenge themselves! However, the training doesn’t end here as every member of the team continues to finalise their own performances with good feedback!

PS. It is only less than 2 weeks to the World Championships!! J

-Mimmi

16.

Moi!

Kaiken kaikkiaan MM-tapahtumaan (seminaareihin ja kilpailuihin) saapuu n. 450 henkilöä. Osallistujia on Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Hollannista, Ranskasta, Portugalista, Yhdysvalloista, Australiasta ja Japanista. Eli jopa yhdentoista maan taidohuiput kokoontuvat elokuussa Suomeen mittelemään taido taidoistaan!! J

Hello!

Altogether about 450 participants will attend the World Taido Championships events (seminars and competitions). People are coming from Finland, Sweden, Norway, Denmark, Germany, Netherlands, France, Portugal, USA, Australia and Japan.  Thus top taidokas from even eleven taido countries will gather in Finland to compete with each other and to measure their taido abilities!! J

-Mimmi

15.

Heippahei!

Kilpailut lähestyy ja näyttäviä joukkuelajisuorituksia harjoitellaan kovaan tahtiin! Kyselin vähän fiiliksiä ja mietteitä dantai hokeista Antti Korhoselta ja Nhu Thúy Aaltoselta:

Mikä on haasteellisinta dantai hokeissa?

Nhu Thúy: ”Harjoitusten määrä yhdessä koko dantai-joukkueen kanssa.”

Antti: ”Dantai hokeissa minun mielestäni on haasteellisinta löytää hengityksen kautta oikea rytmi jokaiselle tekijälle kaikkiin tekniikoihin. Ideaalitilanteessa pitäisi pystyä vain luottamaan omaan hengitykseen ja tekemään yhtenäinen suoritus koko ryhmän kanssa ilman, että tarvitsee vilkuilla vieruskaverien toimintaa.”

Mikä on parasta dantai hokeissa?

Nhu Thúy: ”Koko dantai-joukkueen dynamiikka ja ryhmän henki.”

Antti: ”Ehdottomasti yhdessä tekeminen. Myös se tunne joka tulee silloin kun dantai hokei onnistuu täydellisesti. Silloin tuntee olevansa osa jotain muutakin kuin vain yksittäistä hokei suoritusta.”

Miten harjoittleu eroaa henkilökohtaisen hokein harjoittelusta?

Nhu Thúy: ”Yksilöhokein harjoittelussa henkilö harjoittelee yksin itsensä kanssa ja näkee mielessä oman suorituksensa.  Dantai-hokein harjoittelussa yksilö tekee oman suorituksena joukkueen suorituksena. Eli hän mukautuu joukkueen rytmin mukaisesti.”

Antti: ”Dantai hokeita harjoitellessa on pakko ottaa huomioon koko ryhmän ominaisuudet. Yksilöhokein harjoittelussa voi pistää aina "kaikki likoon", mutta dantai hokeissa kaikkien tekijöiden täytyy löytää yhtenäinen rytmi. Harjoitusporukan täytyy siis keksiä hyvät harjoitteet, että yhtenäisyys löytyy hokein jokaiseen hetkeen.”

Mitkä ovat tämän hetkiset fiilikset omasta dantai hokeista?

Nhu Thúy: ”Hyvät ja uskon vahvasti, että meidän dantai-hokeista tulee olemaan täydellinen suoritus MM-kisoissa!”

Antti: ”Tällä hetkellä meidän dantai hokeita voisi kuvata sanoilla "hiomaton timantti". Hokein rytmitys ei ole vielä täysin kunnossa, mutta kovalla työllä saamme hokein timanttikuntoon MM-kisoihin. :)”

Howdy!

The Championships are approaching and the spectacular team performances are being practiced hard! I asked thoughts and feelings about dantai hokei from Antti Korhonen and Nhu Thúy Aaltonen:

What is the most challenging part about training dantai hokei?

Nhu Thúy: “The amount of practice with the whole dantai team.”

Antti: “I think that in dantai hokei the most challenging part is to find the right rhythm through breathing for each team member and to each technique. In ideal situation you should be able to rely on your own breathing and to carry out the uniform performance with the whole team without having to glance the other team members’ movements.”

What is the best part about dantai hokei?

Nhu Thúy: ”The dynamics and spirit of the team.”

Antti: “Definitely the doing of things together. Also the feeling when a dantai hokei peformance succeeds perfectly. Then you feel like a part of something more than only a single hokei.”

How the practicing is different from personal hokei training?

Nhu Thúy: “Practicing a personal hokei is training with yourself and imagining your own performance. In dantai hokei the personal performance is part of a team performance. It means you have to adapt and adjust to the team rhythm.”

Antti: “When practicing a dantai hokei the whole group’s qualities and features have to be taken into account. The personal hokei training enables always to give one’s all but in dantai hokei all the team members have to find the uniform rhythm. Thus the team has to find out the best ways to practice things for achieving the unity to each moment of the hokei.”

What are your feelings at the moment of your dantai hokei?

Nhu Thúy: “Good feelings, and I believe that our dantai hokei performance will be perfect at the World Championships!”

Antti: “At the moment our dantai hokei could be described as a ‘rough diamond’. The timings are not yet completely in order, but with hard work we will get a brilliant hokei by the World Championships :)”

-Mimmi